Kun tavoitteet ovat selkeitä, on niistä yleensä helppo rakentaa seurattava mittaristo. Ja sitten vain kohti!
Kaikille tavoitteiden käsitteleminen ei ole yhtä luontevaa. Miten asiaa voisi lähestyä toisin? Mitäpä, jos tavoitteen asetantaan sisältyisikin toisen tyyppinen näkökulma? Kannattaisiko käyttää aikaa ihmisten kanssa, juuri tässä kohtaa, pelkän sähköpostilla lähetetyn mittariarvon sijaan?
Voiko selkeän ja puhtaasti numeraalisen tavoitteen käydä keskustellen läpi ja purkaa kokemukseksi? Pystytkö kuvittelemaan, miltä sinusta tai teistä tuntuu, kun tavoite on saavutettu? Tai, miten se näkyy tai kuuluu. Miten muut huomaavat, että tavoiteltu asia on saavutettu? Myönteisellä tunteella on se merkillinen vaikutus, että se edistää asioiden painumista mieleen ja ohjaa kohti haluttua. Tunne on se toinen näkökulma, jonka me usein unohdamme. Tunnetilojen pohtiminen ei tee liiketoiminnasta yhtään tehottomampaa vaan usein juuri päinvastoin. Tunnetilojen liittäminen liiketoimintaan antaa työlle uudenlaista sisältöä, aitoja kokemuksia! Siksi myös tavoitteiden kanssa on hyvä pohtia, miltä niiden saavuttaminen tuntuu .
Toki selkeä mittaristo tarvitaan, sillä sen avulla tiedetään, että on päästy perille. On myös merkityksellistä analysoida, miksi asiat onnistuvat. Mitä tehtiin viimeksi, kun onnistuttiin? Mitä pitäisi tehdä eri tavalla? Kenen tai miten?
Kun kaikki edellä mainittu on käsitelty, muista asettaa aikataulu. Varmista, mihin mennessä sinulta odotetaan tavoitteen saavuttamista. Kun tiedät aikataulun, pilko se pienempiin osiin ja seuraa, analysoi ja fiilistele pala kerrallaan.
Tunne on aivan huippu, kun matka on taitettu! …ja ne jälkipyykit (eli analysointi) sehän onkin sitten ihan toinen juttu!
Jos haluat keskustella lisää, ota yhteyttä www.hyvahr.fi .